Hotellivieraat ottaa vastaan kimaltelevaan itämaiseen asuun pukeutunut kaunokainen, joka tarjoaa eau de colognea ja hyväntuoksuisia kosteita pyyhkeitä. Vähän eri juttu kuin käsidesi kotimaassa, vaikka sama tarkoitus. Lisäksi on tarjolla paikallista karkkia, lokumia. Pikkolo huolehtii matkatavaroista ja hymyilevä vastaanotto kaikesta muusta. Hymyillä täällä tosiaan osataan.
Ilmainen wifi toimii vain aulassa ja se onkin täynnä kännykällä ja iPadillä surffailevia hotellivieraita. Pehmeillä, yleisillä sohvilla on mukava lojua. Skype näkyy myös olevan suosittu. Vieressä käydään vilkasta viittomakielistä keskustelua ties mihin maahan.
Aulassa on mukavan hämärää, vesi solisee ja siellä tuoksuu hyvälle. Kaikki tuo on omiaan rauhoittamaan mielen ja kehon. Tämä on varmaan sitä tuoksumarkkinointia. Monissa liikkeissäkin Antalyassa oli huomattavan hyvä tuoksu. Minä tykkään.
Tuoksuista tuli mieleen, että ensimmäisenä päivänä huomasin rannalla monen hotellivieraan tuoksuvan samantapaiselle: vähän myskiselle ja mausteiselle. Illalla availin hotellihuoneen purnukoita ja sieltähän se tuoksu oli peräisin, shampoosta ja hoitoaineesta ja kosteusvoiteesta. Nyt tuoksun itsekin samalta enkä enää aisti muiden tuoksua. Kuulun laumaan :)
Päivät kuluvat täällä verkkaisesti auringosta ja merestä nauttien. Merivesi on suunnilleen yhtä lämmintä kuin Suomessa juhannuksena, olisikohan jotain 18-20 astetta. Uusia kukkia ilmestyy maahan ja puihin joka päivä, vähän samaan tapaan kuin kotona kesä-heinäkuussa.
Hotellissa olisi monenlaista aktiviteettia lomailijoille: pilatesta ja petankkia, jousiammuntaa ja joogaa, vesijumppaa ja paljon muuta. En ole vielä osallistunut. Kroppa on sitä mieltä että ei: häntäluu vihoittelee ja jalat turposivat lennon jälkeen aika mielenkiintoisen näköisiksi.
Nesteenpoistolääkkeillä se on alkanut korjaantumaan. Täällä kun saa lääkkeitä näköjään ilman reseptiä. Ja halvalla.
Hyvän loman kruunaa hyvä ruoka. Rixos Lares on all inclusive -hotelli eli ruoka ja juoma kuuluu hintaan vuorokauden ympäri. Rixoksen keittiö ansaitsee täyden kympin. Valinnanvaraa on valtavasti ja kaikki maistamani ovat olleet erinomaisia. Iltaisin olen syönyt kalaa, joka ilta eri laatua. Turkkilaiset ja arabit, joita täällä on paljon, pitävät makeasta, ja jälkiruokapöytä on luku sinänsä. Lisäksi on joka päivä ollut tarjolla mansikoita. Tummaan suklaaseen dipatut mansikat, nam!
Alla kuva illallispöydästä uima-altaille päin sekä siivoojien pikku viikonloppuyllätys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti