Mattokaupassa

Lauantaiaamuna pistäydyin yhdessä mattokaupassa. Visiitti sujui täsmälleen niin kuin netistä olin ennakkoon lukenut.

Ensin sisäänheittäjä pyydystää ohikulkijan haaviinsa sekä selvittää turistin kotimaan.

Seuraavaksi paikalle purjehtii mestarimyyjä, joka tietysti tuntee kotimaani kuin omat taskunsa ja pitää erityisesti juuri suomalaisista. Tarjotaan teetä ja tutustellaan.

Sitten alkaa ympärillä pyöriä ukkoja enemmänkin, ja toinen toistaan upeammat matot lentelevät lattialle. Rajasin kiinnostuksen kohteet lähialueen mattoihin, niin pääsin ehkä vähän vähemmällä.

Olivathan paimentolaismatot nättejä, vaan en tullut ostaneeksi. Vaikka myyjä Hakanille päivän ensimmäinen kauppa olisi ollut niin tärkeä, "special price only for you, my dear". En luvannut lähteä kalaillallisellakaan (jossa lie tarkoitus hieroa mattokauppoja, heh) enkä visiitille lammas- ja mattokutomotilalle muutaman kymmenen kilometrin päähän, kun kerroin olevani kiinnostunut villasta ja turkkilaisista lammasroduista. Tylsä minä. Muutaman kännykkäkuvan nappasin matoista. Yhdessä toisessa liikkeessä oli esillä keskeneräinen matontekele. Mattokauppoja on Kaleicissa runsaasti. Niissä voisi opiskella symboliikkaa, jos vatsa kestäisi teenjuontia ja iholle käyviä kauppiaita (vaikka eihän ne kaikki välttämättä ole kuten tämä mikä minulle tänään osui kohdalle).

Antalyan seudun matot tunnetaan nimellä Döşemealti Carpets. Ne ovat paimentolaisten eli yörükien Taurus-vuoriston kylissä kutomia mattoja, kaikki yksilöllisiä. Väreinä ovat punainen, tummansininen, vihreä ja valkoinen. Värjäykseen on käytetty kasvivärejä, mm. mataraa. Matot ovat pieni- tai keskikokoisia. Niitä on käytetty vuoristoasumusten ja telttojen lattioiden ja seinien eristykseen. Solmuja on tiheässä, 200-300 000/m2. Parhaat ja kestävimmät matot on kudottu käsinkehrätystä langasta, jota kehräävät sekä naiset että miehet. Paimentolaismatot maksavat nettitietojen mukaan parista sadasta dollarista ylöspäin, kuvaamieni mattojen lähtöhinta oli 400-800 euroa.

Myyjän mukaan villamatto sietää hyvin ja siitä saa poistettua kaiken "luonnollisen lian" ihan vain etikalla ja lastenshapoolla.

Döşemealti-mattojen tyypillisiä kuvioaiheita ovat eläimet: kotka (vapaus), kameli (liikkuminen), skorpioni (kunnia), oinaan sarvet (johtajuus). Matoissa on myös geometrisiä kuvioita: elämänpuu, skorpioni, puolikuu ja risti.

Tralalaa - Turkkiin!

Vihdoinkin se on päätetty! Pääsiäisen jälkeen tämä tyttö tekee pienen ympäristörikoksen ja lennähtää lomalle Turkkiin. Mies maksaa :) (vaikka voi jotain "pientä" joutua kaivamaan omastakin massista, heh).

Pari viikkoa olen soutanut ja huovannut erilaisten vaihtoehtojen välillä: mennäkö Portugaliin (Lissabonin kautta Algarveen) vai lentääkö suoraan Antalyaan Turkkiin, valmismatka vai omatoimimatka, millainen hotelli, mitä nähtävyyksiä, mitä tekemistä, jne ja jne. Portugalin huhtikuu ei kuulosta paskemmalta enkä ole koskaan käynyt Etelä-Portugalissa, Lissabonissa ja Sesimbrassa vain. Ja ne olivat kyllä ihania paikkoja ja portugalilaiset ihania ihmisiä. Mutta Turkki peri lopulta voiton: halvemmat lennot ja ennen kaikkea halvempi majoitus ja (ehkä) parempi hinta-laatusuhde.

Antalyan satama ja vanhakaupunki (kuva: Graham Duerden)

Eka viisi päivää on tarkoitus olla Antalyan kaupungissa, Ninova Pension -nimisessä majoituksessa. Se on Kaleicin eli vanhankaupungin entistettyyn perinteisen tyyliseen taloon tehty hotelli.

Sen jälkeen yhdeksän päivää aivotonta makoilua Lara Beachillä viiden tähden hotellissa nimeltä Rixos Lares. Kuntoloman aineksetkin siellä olisi: uintia meressä ja valtavissa uima-altaissa, kaikenlaisia ohjattuja aktiviteetteja joogasta jousiammuntaan :) Saa nähdä, mitä kaikkea jaksaa.

Oli muuten todella vaikea valita Laran monista all-inclusive -hotelleista se itselle paras. Vähän jännittää, tuliko huti vai hitti ;-).

Taustalla soi tulevia venäläisiä lomaseuralaisia ennakoiden - 90 % hotellivieraista on kuulema venäläisiä: