tiistai 9. huhtikuuta 2013

Antalya 4. päivä

Tänäänkin piti sääennusteen mukaan olla sadetta. Vielä mitä, aika hikinen päivä, sanoisin.

Kiertelin aamulla kameran kanssa vanhaa kaupunkia. Onhan tämä Antalya melkoinen sekoitus uutta ja vanhaa, toimivaa ja vähemmän toimivaa. Vanhassa kaupungissa on upouusia tai hienosti restauroituja hotelleja, toimistotiloja ja asuintaloja ja niiden seassa ihan hajoamaisillaan olevia röttelöitä. Joissakin röttelöissä jopa asutaan! Kaikkialla siivotaan koko ajan. Joku kauppias tosin kertoi että talvella ei siivota, ja silloin kadut näyttävät sateiden jäljiltä kauheilta.

Kaupunki on myös täynnä kissoja ja koiria. Huoneeni naapurissa on muuten koira (taitaa olla rotweiler), joka ulvoo aina iltaisin muslimien rukouskutsun mukana. Tänään näin, kun ravintolan tarjoilija järjesti kulkukissoille pienen herkutteluhetken Kalekapısın tienoilla. Hetkessä siinä oli kuusi kissaa, kunnes tuli iso narttukoira, joka vihaisesti muristen ajoi kissat matkoihinsa. Tarjoilija hanskasi kuitenkin homman hienosti, ärähti vuorostaan koiralle ja heitteli sille makupaloja kauemmaksi, niin että kissat uskalsivat tulla ottamaan osansa.

Iltapäivällä kävin Antalyan museossa, joka on kehujen arvoinen paikka. Rakennus on hieno marmorilattioineen ja -seinineen, ja kokoelmat antavat hyvän kuvan kaikesta, mitä näiltä seuduilta on kaivauksissa löytynyt. Museo ei ole niin huikean iso, etteikö sitä muutamassa tunnissa kierrä.

Käsityöihmisenä bongasin tietysti heti värttinät ja neulat varhaiselta pronssikaudelta 2500 e.Kr. Etnografisella osastolla oli paljon paikallisia mattoja ja käsitöitä: sukkia, sormikkaita, satulalaukkuja ja lautanauhoja.

Käsitöistä puheen ollen: löysin tänään taas yhden kivan kangaskaupan ja ostin sieltä äidille taatusti aidot turkkilaiset naisten housut (şalvar). Ne ovat varmasti vilpoisat kesäkuumalla. Vähän päälle kuusi euroa oli hinta.

Museo on majapaikkani lähellä keskustassa kulkevan raitiovaunulinjan läntinen päätepiste. Tänään kävin tsekkaamassa myös itäisen päätepysäkin, koska kuulin yhdeltä britiltä, että siellä pystyy kätevästi vaihtamaan Lara Beachille menevään bussiin LC38. Raskaan matkalaukun kanssa en välittäisi huomenna kovin paljon turhia seikkailla. Miksei taksilla? Noh, jos taksi maksaa vähintään 20€ - ja minun olemattomilla tinkaustaidoilla varmaan 30€ - ja julkinen liikenne muutaman liiran, niin minun valintani on selvä.

Minua on muuten alkanut arveluttaa tuo "Lara Beach" -nimitys. Internetin matkailusivut käyttävät sitä, mutta Antalyassa on Lara-niminen kaupunginosa, joka on myös lähellä merta ja monen kilometrin päässä alueelta, jossa megaisot lomakeskukset sijaitsevat. Vasta kun sanoo, että on menossa Kunduun, he ymmärtävät, minne olen menossa. Joidenkin mielestä Rixos Lares on Belekissä. Ota näistä selvää.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti